Dokumenter vedr. Inatsisartuts behandling af lovforslaget

UPA2023/41
Jens NapãtôK´, Naleraq
1
Taarsigassarsisitsisarfinnut aningaasaliisarnermillu ingerlatsivinnut aningaasaateqarnissamut
piumasaqaatit nakkutilliinermullu piumasaqaatit pillugit Kalaallit Nunaanni inatsisip
allanngortinneqarnissaanut siunnersuut ((EU) peqqussut nr. 575/2013
taarsigassarsisitsisarfinnut aningaasaliisarnermillu ingerlatsivinnut nakkutilliinermik
piumasaqaatit)
kiisalu aningaasalersuisarnermik ingerlatsineq pillugu inatsisini assigiinngitsuni
aalajangersakkat Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaanik peqqussummut
ilaalernissamut siunnersuut
kiisalu aningaasalersuisarnermi suliffiit ilaasa allatut ilusilersornissaat atorunnaarsinnissaallu
pillugu inatsisip allanngortinneqarneranut inatsisit assigiinngitsut aamma aningaasaqarnermi
patajaassuseq pillugu inatsisip atorunnaarsinneqarnera pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut
atuutilersinneqarnerat pillugit peqqussummut Namminersorlutik Oqartussat ilanngunnissaat
pillugu Inatsisartunut aalajangiiffigisassatut siunnersuut
Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq
Taarsigassarsisitsisarfinnut aningaasaliisarnermullu ingerlatsivinnut aningaasaateqarnissamut
piumasaqaatit nakkutilliinermullu piumasaqaatit pillugit Kalaallit Nunaanni inatsisip
allanngortinneqarnissaanut siunnersuut aammaarluni ((EU-mi) peqqussut nr. 575/2013-imeersoq
aallaavigalugu taarsigassarsisitsisarfinnut aningaasaliisarnermullu ingerlatsivinnut nakkutilliinermik
piumasaqaatit). Taamatullu aningaasalersuisarnermik ingerlatsineq pillugu inatsisini assigiinngitsuni
aalajangersakkat Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaanik peqqussummut ilaalernissamut
siunnersuut uani pineqartut ilagaat aammalu aningaasalersuisarnermi suliffiit ilaasa allatut
ilusilersornissaat atorunnaarnissaallu pillugu inatsisip allanngortinneqarneranut inatsisit
assigiinngitsut aamma aningaasaqarnermi patajaassuseq pillugu inatsisip atorunnaarsinnera pillugu
inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnerat pillugit peqqussummut Namminersorlutik
Oqartussat ilanngunnissaat pillugu Inatsisartut aalajanngiiffigisassaattut siunnersuut uani
saqqummiunnertarpoq imatullu Naleqqamiit oqaaseqaateqarfigissavarput.
Inatsit nunatsinnut atuutilerneqarnissaanik siunnersuut atuarlugu misissuataarnerani
eqqarsariarnarpoq aammalu Upernavimmi nunaqarlunga Upernavimmiuulersimagama allamik
Offentligt
L 107 - Bilag 5
Grønlandsudvalget 2022-23 (2. samling)
UPA2023/41
Jens NapãtôK´, Naleraq
2
oqarfiunngilaq: “asaa, Iah asaa” taamatullu oqareerlunga apererusuummernarpoq inatsit
pingaaruteqartorujussuartut inissisimaffigineqarluni suliaasoq kikkunnut iluaqutaasussanngorlugu
sanaajuva? Qanaarmiut Upernavimmiut Ummannarmiut Qeqertartsuup tunuani Paamiuni
Nanortalimmi Tasiilami Ittoqqortoormiini Sornorumi Kangersuatsiami Kullorsuarmi ila nunarput
tamaat isigalugu inoqarfiit tamaasa eqqarsaatigalugit qanoq una taakku iluaqutigissavaat? Taamatullu
aamma aappatigut apeqqutigerusunnarpoq taakkununnga ajoqutaassua?
Taarsigassartitsisarfinnut aningaaliisarnermillu ingerlatsiviit aningaasaqarnissamut
nakkutilliinermullu piumasaqaatit pillugit EU-mut Qallunaat nunaannullu naleqqussaqqilernerput
kikkunukua iluaqutissaanik suliaaqqilersoq? Sooruna nammineq nunatsinni nunap inuinut
naleqqussarfiginissaanut niuernitsinnut nunap pissarititaanullu naleqqussarluta
anguniagaqarsinnaanngitsugut? Piffissanngunngila nunatsinnut naleqqussaalluta inatsisitigut
suliaqarlernissarput immitsinnut inorsittaarluta aammalu nunap inuinut naleqqutinngitsunut
inatsiliortuarnerput nunap inuinut innarliisaartut isigaagut nammineq qanoq iliorluta
naleqqussaassariaqalerpugut aammalu anguniagaqarnerusariaqalerpugut.
Qallunaat Nunaata suna pisuussutigigamiuk soqarami sooruna taakkunnga
naleqqussartuartariaqartugut? Qallunaat Nunaarannguat mikingaarami Qeqertarsuup
tunuaniissinnaavoq taamatullu mikingaarami Ittoqqortoormiit kangerluaniissinnaavoq.
Nunaarannguup suna pisuussutigigamiuk aallavigiuassuarput? Sooruna nunap inuinut iluaqutaasumik
aqqutissiuisinnaanngitsugut?
Inatsimmi Kalaallit Nunatsinnut atuutilerniarsarineqartumi taamatuttaaq aningaasalersuisarnermik
ingerlatsineq pillugu aaliangersakkat assigiinngitsut Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaannik
peqqussummut ilaalersinnamut siunnersuut imaqarportaaq. Kikkunuku aningaasalersornissaannut
aqqutissiuutileripput? Avannaani aalisartoqarfissuarmi aningaasaarpassuarnik nalilinnik nunatta
pisuussutaanik qalluisut taakkununngalu akikinaarlugit akilersukkat selskabit millionilikkaanik
avammut tuneqqittarneranni aningaasarsiortaasut qallugaat taakku taamatut pilersuisuusut
motooriaarunik aningaaseriviit atukkersinnaanngilaalluunniit ingerlaqqinnissaanut uffalu
aningaasarsiornerat ingerlaqqissinnaanngittoq motoreqanngikkunik.
UPA2023/41
Jens NapãtôK´, Naleraq
3
Umiatsiaararsortut aningaaserivissuarnik mittatigineqarlutik attaartortinneqartassanngitsut
oqaatigisaarpaat tamannalu selskabersuit atornerluttaarpaat aalisartut nammineersinnaassuseqarnarat
innarlertaaraat tusaamaannarnagit takusinnaallugit isiginnaapagut qanoq
iliuuseqarfiginaveersaarneqarput qaqileriuaraluarluta.
Aalisartut nammineersinnaanerat killilersorpaat Selskabit aalisartut angallatinik tuneriarlugit imminut
kisimi tunisisarnissaat pinngitsaaliissutitut piumasaralugu suliaraat allanut tuniseqqunagit, akinik
kattuffik KNAPK allallu isumaqatigiinniarfigineqartussagaluartut innarlertaarpaat aalisartut
ataasiakkaarlugit akinik isumaqatigiiffigisaarpaat akinik appasippallaanik tunisaarpaat.
Aalisartortagut ajorluinnartunik atugassaqartippagut pilersuisugut attartorsinnaanerat
killilersugaavoq aammalu atugaat innarlertaarneqarput. Taamatullu selskabersuit pisassaanik
tunisaarpaat maannakkullu IOK tassalu nalilinnik pisassaqarlutik inissisimalernissaat anguniagaasoq
malunnarpoq taamatut nalilinnik tuniorarneqalerpata ukiut tallimat kingumut pisarisimasaat ukiuni
pingasuni pisaqarfiunerpaat tassalu tunisiffiunerpaat toqqammaviginiarpaat, aalisartut ilaat
pisassaqartinnerullugit inissisimatippaat selskabiussuatta ilaalu ima ingasatigisumik killilersorpaat
nunaqarfik tamaat karsit tallimaannaat ullormut tuniseqqusaapput, tassalu IOK orninneranni
pisaqarnaveersaartinneqarput aaligooq IOK tunioraatilerpata pisarisimasaat aallaaviussasut - ajorpoq
periuseriniarneqartut Nunaqarfinnut inoqarfinnut allaat Nuummi aalisartuni nammineq
ingerlaniarsarisunut innarliisussanngorlugit suliarineqarneri eqqarsaatigilluagaanngillat nunap
inuinut naleqqunnersumik aningaasarsiorfiusussanik pilersititsinissaq
sapiissuseqarfiginerusariaqarparput. Aalisartunut mittailliijuarnerit unissappata tassaapput
maannakkut aaqqiisussatuaalersut Kattuffiit suleqatigilluinnarlugit politikkikkut aaqqissuussinerit,
maanna selskabit naalagiulullugit ingerlatsinerit ingasappallaarujussuarput aalisartorpassuit
atorgarliortinneqarput selskabersuaatigut sinneqartoorujussuartaarlugit inissisimasut
isiginngitsuusaarneqarput pisortaat millionilikkaanik tapisisaartut aalisartoq motoriminik
aseruuttooruni aningaaserivinnut atorniarsinnaatitaanani inissisimasoq ilaa ajorpoq ajorluinnarpoq
nunatsinnut naleqqunnerusumik sulisariaqalerpugut nunatsinnut naleqqunnerusumik
anguiniagaqarsinnaaneq piginerulertariaqarparput. Selskabersuit pilersugaat pisassersugaat
pitsaanerusumik aqqutissiuunneqalernerat aammalu pisassinneqarsinnaanissaat
aallerinarsinnaasumik ornippagut tamakku tamaasa eqqumaariffigalugit sunniutipiluutigisassaat
UPA2023/41
Jens NapãtôK´, Naleraq
4
eqqumaariffereqqissaagassanik ulikkaarput, taama ornitagut imaannaanngitsigisut sooruna
Naalakkersuisut aningaasarsiorfitta pingaarnersaanut qanoq politikkeqalersaarnerlutik
oqaaseqarnaveersaartut sooruna ammanerusumik ingerlatsinngikkaat aningaasarsiorfitta
pingaarnersaannut aningaaseriveqarnikkut attartortitsisarnikkut sooruna suliaqarnerput salliutinnagu
EU-mut minnerunngisumut Qallunaat Nunaannut Danmarkiarannguarmut pittoqqinneruinnarluta
uani inatsisigut sooruna naleqqussarlugit inisseqqilersugut? Nammineq sooruna aallaviulluta
suliaqalersinnaanngitsugut sooruna? Politikkerit anguniagaqanngippallaarnerput
takorluusinnannginnerput peqqutaalluni atorfinittat naleqqussaaqqittuarnerat aammalu nunanut
allanut naleqqussaqqittuarnerput qimannaveeqqagippununa?
Taamatullu nunatsinni aningaasarsiorfissat nunap inuisa annertunerusumik
aningaasarsiorfigisanngisaat tassaavoq nunami pisuussuterpassuagut aatitssanik ulikkaarpugut
allamiut iluanaarutigalugit annissortuagaat, sooruna nunaqavissut annertunerusumik
piginnittussanngorlugit aaqqissuusisinnaanngitsugut aningaaseriviit uagut aallaavigaluta
ingerlatsiffiusut ilutigalugit. Isiginnaartuuinnarunnaarluta tamakku nunatsinni nunaqavissunik
annertunerusumik pigineqartalernissaat avataaniit aningaasaleeqataasussat suleqatigalugit sooruna
naleqqussaaffiginngikkigut. Soorlu avanersuup eqqaani piianeq nunaq qaavani tigooraannarlugit
annissukkat nunaqavissut annertunerusumik piginneqataasussanngorlugit sooruna
aqqissuussinnaanngikkigut ila anguniagaqarnerusinnaasariaqarpugut allamit suleqatigalugit uagut
taakununngaannaq kiffaanaajunnaarluta taakkuinnaat iluanaartussaajunnaarlugit uagununa
pisuussutigut pineqartut uagullu iluanaarutigissanagit iluarsisaariallitaagugassagut ila amerlaqaat.
Aalisartut sulisartut taamatullu namminersortut pinngitsaalillugit aningaasaataannik
utoqqalinissaanut pinngitsaalillugit oorisiaat 10 procent angullugit assaartorpagut aningaasaataat
utoqqaligunik qitiusumiit inatsisit naapertorlugit tunioraattussanngorlugit aqunniarsarigatsigit,
taamatullu aningaasaataannik naleqarnerulertitsinata maannakkut nunatsinni inuit aningaasaataat
uninngasuuneranni inuiaqatigiit ikitsigaluta katersaat ima annaasaqaataatigilerput allaat maannakkut
siorna ukioq mannalu annaasat ima ingasatigilerput milliard-it sinnerlugit annaaneqarlutik. Inuit
ataasiakkaat utoqqalinissaminut nammineq oorisiaannit ilanngaallugit pisortat katersugaat
akileraarusoreerpaat nungungajallugit ooriutaat erniortinnagit taavalu maannakkut allaat
annaasaqartorujussuusarlutik inissisimallutik. Inuit katersatik ikiliartuinnartut nammineq ooriutaat
UPA2023/41
Jens NapãtôK´, Naleraq
5
pisortat pinnguaraat allaat inuiaat ikitsigaluta katersat ukioq qaangiuttumi SISA qiviaannarutigu
pisortat toqqortariniarlugit inuit ooriutaat pinngitsaalillugit tigooqqakkat 2022-imiinnaq 716 mio kr-
inik ikileriarput aap ilumoorpoq SISA-miinnaq annaaneqarput inuit ooriutaat 716 mio kr-it sooq inuit
nammineq tigummillugit sulitiinnarsinnaanngilaat ooriutitsik imaluunniit nammineq aqutaminnik
sooq nunatsinni katersuinertik ingerlassinnaanngilaat, ilaa katersiniaannarluta
innaasaqartaannguaqaagut utoqqaliumaartunut oorit taamanikkut atugassaraluagut annaasaarpagut
aningaasat inuiaqatigiinni sulisussaagaluartut kaaviaartussaagaluartut ilanngartorpagut
annaasaqarujussuartaarluta – susugununa? Pikkorninerusariaqarpugut.’
Ingerlanerput ajorpoq ata ajorneraanerput uparuartuiinnarnertut taanagu ujartueqatigiitta
periarfissaasinnaasunik nunap inuinut naleqqunnerusunk ujartuinissatsinnut.
Taamaammanuna Naleqqamiit tamakku tamaasa pingaartillugit uagut nammineq
aallaavigilernissatsinnut aningaasarsiornikkut aammalu aningaaseriveqarnikkut anguniagassanik
pingaarutilinnik arlalinnik suliaqarnikuusugut. Ataatsimut oqaatigalugu uagut imminut aallaavigaluta
nunaqarsuarmioqataalluta inissisinnaavugut.
Soorlut aallarniinni Naleqqamiit oqaaseqatigigipput Qallunaat Nunaat Danmarkiaraq soqarami?
Imatut paasineqassaaq uagut nunarput imartamini pisuussutinik ulikkaarpoq ilaanarpoq inuiaat
iluanaarutiginerusariaqarpaat aammalu aningaaseriviit taakku nunap inui aningaasarsiornerunissaat
aqqutissiueqataaffiginerusariaqarpaat.
Pisuut arsaartorlugit pissakinnernut akilersuititsiunnaarluta tamatta piitsuusussanngorluta
inissimajunnaarluta pisuut amerlasoorpassuanngortissinnaavarput tassa nunarput taama pisuutigaaq
– pisuussutinik ulikkaarpugut, inuusuttut pikkorissorpassuit takkusuupput taakku suleqatigalugit
pisuussutigut nunatsinni naleqqussalerniartigit allat naleqqussarfigiunnaarlugit.
Nunarput nammineq aningaasaqarnermik ingerlatsivimmik immikkoortoqalernissaa
sulissutigsiariaqalerparput, tamannalu piaarutmik suliarisariaqalerparput nunanut allanut ingammik
Qallunaat nunaanni pituttorneroqqilluta makku inatsisit uani suliarisagut kisimik piunnaarlugit
nammineq takorluugaqarnerulluta anguniagaqarnerusariaqalerpugut.
Taamatullu
UPA2023/41
Jens NapãtôK´, Naleraq
6
• Nammineq aningaaseriveqalernissaa (illuliornermi atorniartarfik ilanngullugu)
• Nammineq nalilinnik aningaaserivinnik peqalernissaa aqqutissiuutariaqarparput
Nammineq sillimmasiisarfeqalernissarput angusariaqarparput oorit aninaannarput
• Taamatullu Soraarnerussutisianut Aningaasaateqarfeqarnitta naleqqunnerusumik nunatsinnullu
tunngaveqarnerusumik ingerlatsilernissaa angusariaqalerparput aallartittariaqarluinnarpugut.
Tassa Naleqqa sulinitsinni uagut toqqammaveqarluta sulisarpugut oqartuartaaginnarata,
anguniartuartariaqaratsigu nunatsinni ullumikkumiit annertunerujussuarmik aningaasat
kaaviaartinneqarnerulernissaat, inerisaanermullu atornerunissaat angullugu aningaasat avammut
ingerlaannaq ”eqqaannarunnaarlugit” annissuinnarunnaarlugit nunap inui pisuunerulernissaat
aqqutissiuunnissaat piffissanngorpat.
Suliat uani pineqartut maannakkut avataanut naleqqussaaffiusussat aallaaviginerat kisimi
uggoreqaarput uagut nammineq allaaviuluta naleqqussannginnatta Naleqqamiit neriuutigeqaarput
uku naleqqussaaniarnerit Naalakkersuisooqatigiit saqqummiussaat EU-p inatsisaanut Qallunaat
Nunaannullu naleqqussaqqinnerit pituttorneroqqinnissamut saqqummiunneqartut innuttaasunut
nunap inuinut ajornerusumik taamatullu atukkanut ajoreersunut ajornerulersitsinermik nerioqaagut
kinguneqartitsissanngitsut.
Taamatut oqaaseqarluta anguniagassatut saqqummiussagut ilanngullugit nalilersorneqaannaratik
qaqilerneqassasut neriuutigalutigu siunnersuut taamatut Naleqqamiit oqaaserfigaarput - Qujanaq